Uusi vuosi Euroopassa

Minua sekä huvittaa että hieman ärsyttää silloin tällöin suomalaisten ihmisten puhessa vilahtava lausahdus "mennään Eurooppaan". Ecusez-moi, anteeksi, ystäväni, mutta olen antanut kertoa itselleni, että Suomi on osa Eurooppaa. Täältä ei siis tarvitse mennä minnekään ollakseen Euroopassa. Eurooppa on täällä! Ja mikä parasta muistaa näin uuden vuoden kynnyksellä, tulevaisuuskin on täällä! Alan itsestäni ja kotiseudustani ylpeäksi eurooppalaiseksi NYT ja alan juhlistaa sitä uuden vuoden vietolla juuri omaan tyyliini. Katsotaan, kuinka käy!

Minussa asuu pieni maailmankansalainen. Haaveilen usein siitä, että voisin ranskalaiseen tyyliin ostaa kotimatkalla tuoretta leipää paperipussiin, kiittää myyjää aurinkoisesti ja kuljettaa sen korkokengät kopisten kainalossani kotiin. Harmi, että asun sen verran kaukana keskustasta, että yhden patongin hakeminen leipien erikoiskaupasta ja sen kuljettaminen kainalossa kotiin korkokengissä kävellen vaatii hieman kunnonkohotusta. Voisin kyllä kokeilla sitä, että kävisin marketin leipäosastolta leivän poimittuani etsimässä myyjää ympäri kauppaa ja kiittäisin häntä leivästä. Mutta mikä on se ääni päässäni, joka kitenkin pistää minut harkitsemaan asiaa kahdesti?  

Ehdottoman varmaa on kuitenkin se, että haluan leipäni paikalliselta leipomolta ja ehdottomasti tuoreena. Poikkeus vahvistaa säännön ja se poikkeus on se, että itsetehtyihin ruissipseihin kelpaa hieman liikaakin raitista ilmaa nauttinut ruisleipä, kunhan se on juureen tehtyä, ilman lisäaineita ja paikallista. 

 

Pohjoiseurooppalaiset Valkosipuli-Ruistikut

Näitä ruissipsejä valmistan Palokan perinneleipurien Täysjyväruisleivästä, joka on näppärästi valmiiksi viipaloitua. Aloitan valmistuksen ajoissa: pilkon jo aamulla ruisleivät kulhoon. Otan puoli kourallista valkosipulin kynsiä ja litistän ne painamalla veitsen kyljelleen niiden päälle ja pamauttamalla nyrkillä. Kuka tarvitsee valkosipulipuristimia, niillä saa vain kitkeryytä aikaiseksi! (Huomatkaa tämä harkittu itsevarmuuteni tässä makuasiassa.) ;) Poistan valkosipulin kuoret, leikkaan kynnet veitsellä pieneksi ja hukutan ne lasin pohjalla auringonkukkaöljyyn. Voisin yhtä hyvin lainata oliiviöljyä etelä-eurooppalaisilta, mutta en nyt tällä kertaa tee niin. Annan öljyn maustua iltaan asti, sitten siivilöin valkosipulit öljyn seasta, ripottelen niitä leipien sekaan samalla sekoitellen ja kaadan lopulta myös öljyn leipien päälle. Hiukan suolaa lisäksi! Leivät saavat imeä öljyn ja suolan itseensä. Vasta myöhemmin laitan uunin kuumenemaan 200 asteeseen ja paistan tikkuja 10 min. Käytän kiertoilmauunia, joten jos päätät kokeilla ohjetta, säädä paistoaika mieleiseksesi ja uunillesi sopivaksi kokeilemalla. Leivinuunia aion testata tikkujen valmistuksessa jossain vaiheessa, kunhan saan jostain uunimittarin hankituksi.

Mitäs sitten tehtäisiin?

Perheellemme ei ole ehtinyt syntyä varsinaisia uuden vuoden vieton perinteitä. Tänä vuonna pelasimme  läpsyä ja söimme ruistikkuja rasvaiseen kreikkalaiseen pippurijogurttiin dipaten. Suosittelen sekä peliä (toimii myös viisivuotiailla lapsilla!) että dippiä! Kyseessä on siis puhdas itse mainituista raaka-aineista tehty, ei valmis tuote. Voisiko tätä kokeilla kokkelipiimään? ;D

Klo 22 jälkeen pakkasin lähimmät ihmiseni tila-autoon. Lähdimme etsimään ilotulitusrakettien loistetta kaupungilta, sillä euroopalainen ihminenhän on sosiaalinen ja etsii kaltaistensa seuraa. ;) Lisäksi halusin suojella turvakaukalossa nukkuvan lähimäiseni korvia paukkeelta ja ajattelin, että autossa istuen voimme nähdä ilotulituksia ympäri kaupunkia. Varasin mukaan sekä rauhoittavaa klassista musiikkia, levollisen Rajattoman cd:n että karamelleja. Yöllinen retki valomaailmaan alkakoon!

Kaupunkimme kasvaa kallioilla ja kukkuloilla, jotka luovat kauniita maisemia, mutta tekevät ilotulitusten näkemisen hiukan haasteelliseksi. Kiertelimme omakotialueilla ja näimme muutamia raketteja sekä valaistuja ikkunoita, joissa loistivat paperitähdet sekä joulukuusen valot. Reittimme vei pienen kiertelyn jälkeen perhepuistoon, jossa itse jäin auton ikkunasta katselemaan, kuinka joukko tuntemattomia ihmisiä tulitti valokukkia taivaalle. Oli aika kantaa oma kortensa kekoon. Rakettien laukaisupaikan löytäminen olemattomasta hangesta oli kuitenkin hieman hankalaa. Sain seurata sivusta, kun tuntematon nuori mies lähestyi perhettäni ja sai perheeni rakettimestarin apujoukkoineen seuraamaan perässään viereiselle laukaisupaikalle. Nuorimies itse istahti turvalisen välimatkan päähän viihdyttämään apujoukkoja siksi aikaa kun rakettimestari laukaisi ilotulitteet. Olivatpa ne upeita Rajattoman musiikin säestyksellä! Valoshown päätyttyä sain iloisen apulaisen raportin siitä, kuinka nuorimies oli jutellut hänen kanssaan automerkeistä mukavissa tunnelmissa. Ilahduttavaa huomaavaisuutta ja kykyä luoda yhdessä tuntemattomien kanssa miellyttävä hetki! 

Jatkoimme hymyssäsuin matkaa kohti keskustaa ja kaupungintaloa toiveena löytää parkkipaikka, josta turvallisesti voisimme seurata kaupungin ilotulitusta. Odotusaika kävi kuitenkin pitkäksi ja päätimme liittyä Kirkkopuistossa parveilevien ihmisten joukkoon. Kuuntelimme mieskuoron esitystä, ihailimme kunnioittavan välimatkan päästä levollisesti partioivia poliiseja ja pohdimme, voisimmeko mennä koppiauton kyytiin polttamaan tähtisädetikkuja. Niiden polttaminen oli minun lapsuudessani alaikäisillekin luvallista, mutta nyt en ole enää aivan varma, joten tulisi siinä samalla suoritettua rangaistuskin. Tämä suunnitelma jäi toteuttamatta. Sen sijaan juoksimme kerran kirkon  ympäri. Emme voineet tälläkään kertaa välttyä ystvällisen nuoren kohtaamiselta. Meiltä putosi käsine, jonka hukkumista emme olisi itse huomanneet. Kiitos sinulle, nuori nainen, joka nostit käsineen ja huusit peräämme! Toivottavasti saat itsekin kohdata noin huomaavaisia kanssajuhlijoita! Oli mukava seurata hyvin käyttäytyviä ihmisiä iloisissa tunnelmissa halailemassa ja suutelemassa toisiaan kultaisten rakettien piirtyessä tummalle taivaalle. Pientä seuralaista tosin harmitti tietoisuus siitä, että hänen varttia aikaisemmin kohtaamansa söpö puistohiiri oli nyt nähty "viime vuonna", eikä siihen aikaan ole enää paluuta. Ehkä toivumme tästä viimeistään huomenna..

OLKOON TÄMÄ VUOSI 2012 ONNELLINEN TÄSSÄ JA NYT!