Oliivipuu (Olea europaeus)
on oikealta nimeltään öljypuu, mutta tätä nimeä käytetään harvemmin.
Hidaskasvuisen ja ainavihannan öljypuun koti on Välimeren seudulta. Oliivipuun oksaa pidettiin jo antiikin aikana vaurauden, kunnian ja
rauhan symbolina. Sitä käytettiin myös voitonmerkkinä sekä urheilussa
että
sodassa.
Oliivipuita
viljellään oliiviöljyn, arvokkaan puuaineen,
lehvien sekä syötävien oliivien tähden. Kreikka on Wikipedian mukaan kolmanneksi suurin öljyntuottajamaa.
Oliivipuut tarjoavat varjoa paahteisessa keskipäivän
auringossa. Sadonkorjuun
aikaan oliivitarhoille tulee poimijoita, jotka asuvat vuoren rinteillä
olevissa leireissä. Ylläolevassa kuvassa on
levitetty verkkoja puun juurille, koska maahan pudonneita oliiveja on
muuten todella työläs kerätä.
Aiemmin oliivipuut ovat antaneet satoa
vuosittain, mutta ilmaston lämpeneminen on vaikuttanut puun
sadontuotantoon. Nykyisin toukokuussa kukkiva puu saa oksilleen oliiveja
marraskuussa. Nämä hedelmät kypsyvät koko talvikauden ja sato on valmis
korjattavaksi toukokuussa. Tämän jälkeen puu tarvitsee lepokauden.
Satoa saadaan siis vain kerran kahdessa vuodessa. Oliiviöljy
on ollut viimeaikoina
viljelijälle heikosti myyntituloja tuottava raaka-aine ja siksi puita
hakataankin alas puuaineksen myyntiä varten. Onko oliivipuisen esineen ostaminen siis oliivin ja kreikkalaisten luonnon kannalta hyvä asia? Pitäisikö ostaa enenmmän kreikkalaisia oliivituotteita? Markkinoilla on runsaasti erilaisia oliivilaatuja, mutta onko niiden joukossa kreikkalaisia reilun kaupan oliiveja? En pitäisi sitä hyvänä, jos laadukas suomalainen hunaja olisi alennusmyynnissä Etelä-Euroopassa, kai voi saman asian ajatella kreikkalaisten kannalta?
