maanantai 27. elokuuta 2012

Tomaatteja pakko saada !

 
Kesäkuussa paikallisen ruokakaupan heviosastolle kasattiin vuori tomaattilaatikoita edulliseen hintaan. Ongelmana vaan oli se, että  laatikosta löytyi satunnainen kypsä tomaatti, toinen toisesta. Loput olivat raakoja kotimaisia tomaatteja tai huonosti kypsyneitä kotimaisia tomaatteja. Alkoi härdelli, jonka halusin itsekin mennä mukaan. Siellä minä muiden rouvien kanssa ojentelin kättäni, siirtelin laatikoita, kasasin niitä pinoihin eestakasin ja taas takaisin. Päivittelin tomaattien kalpeaa väriä ja veretöntä olemusta. Teki nii kovasti mieli tomaattia. Ja ääni päässäni sanoi (taas minä kuulen sen!), että kotimaisia niiden olla pitää.... vai pitääkö?


Suomessa on viljelty tomaattia 1870-luvulta asti. Aluksi tomaattiin suhtauduttiin epäluuloisesti ja sitä pidettiin haitallisena kasvina, mutta nyt tomaatti nähdään aivan uudessa valossa. Ravitsemuksellisesti tomaatti on erinomainen elintarvike. Se sisältää paljon C-vitamiinia, foolihappoa ja erilaisia kivennäisaineita.  Eikä siinä vielä kaikki! Aivan yllättäen kuulin tomaattiin liitettävän ravitsemuksellisen termin lykopeeni, jota en ole ennen kuullut.  Kuopion yliopistossa kesäkuussa 2001 julkistetusta tutkimuksesta ilmenee, että tomaatin ja tomaattivalmisteiden syönti vähentää muun muassa riskiä sairastua sydäninfarktiin. Tämä edullinen vaikutus perustuu tomaatin sisältämään karotenoidiin lykopeeniin. 

Suomalaiset voivat saada lykopeena paitsi tuoreista tomaateista, myös tomaattipohjaissista kastikkeista ja ketsupista. Me suomalaiset saamme lykopeenia kuitenkin edelleen vähän verrattuna esimerkiksi eteläeurooppalaisiin, joilla veren lykopeenitasot ovat kolme-neljä kertaa suuremmat. (http://www.kasvikset.fi 24.8.2012 ) Lykopeeni säilyy ruuanvalmistuksessa, koska se kestää hyvin kuumennusta.  Kypsennettyistä tomaattituotteista lykopeeni imeytyy paremmin kuin tuoreista tomaateista, joten tomaatit voidaan syystä  nostaa ruuanlaitossa entistä arvokaampaan asemaan.

Tomaatti tarvitsee  lämpöä ja se kestää hyvin kuivuutta. Alkuperäisissä kasvuolosuhteissa se on monivuotinen kasvi, mutta Suomessa kasvihuoneessa yksivuotinen. Hyvään kasvuun ja satoon tomaatti tarvitsee runsaasti valoa. Vähässä valossa sen kukat eivät kehitty riittävästi. Hyvän sadon edellytyksenä on myös tasainen 20-25 asteen lämpö. Lämpötila vaikuttaa erityisesti hedelmien laatuun. Yli 27 asteessa hedelmöittyminen on epävarmempaa ja 32 asteessa se saattaa estyä kokonaan. Parhata lämpöolosuhteet ovat 17-23 asteessa. Lämpötila liittyy myös tomaatin väriin. Punaista väriainetta, lykopeenia ei muodostu liian korkeissa (29-32 °C) tai liian matalissa (noin 16 °C) lämpötiloissa. Lämpö- ja valovaatimusten vuoksi tomaatin kasvatus Suomessa on arveluttavaa. HS kirjoittaa hiilijalanjäljistä, että "Tomaateista pahin ilmastorikollinen on suomalainen luomu". Tässä käsityksessä minäkin olen, ja siksi valintani on usein ulkomainen terttutomaatti. 


En tiedä, onko se eettisin valinta. Parasta olisi kasvattaa tomaattinsa itse. Ehkä ensi kesänä? Ekologinen osaan olla leiktessani kannan pois tomaatista (se on usein ensimmäinen paikka johon home iskee ja lisäksi ikävä suussa ja ruma lautasella). Säästän sekunteja ja olen tehokas. Tässä kolmen viillon taktiikkani. 1. On tärkeää saada tomaatti puoliksi niin, että kanta jää vain toiseen puolikkaaseen. Seuraavaksi tehdään V-kirjaimen muotoon viillot kummallekin puolelle kantaa.

 Se on siinä!

 
Sitten eiku puutarhaan keräämään tomaatit, yksi punainen paprika, vähän chiliä ja se jättiläismäinen kesäkurpitsa, sillä seuraavaksi aion kertoa sen Kielen Mennessään Vievän Kesäkurpitsa-Gaspachon reseptin... Meillä on tapana kehua omia aikaansaannoksia lisäämällä perään aina tyytyväisyyttä peittelemättä "Vaikka itse sanonkin. " Olen syönyt Kesäkurpitsa - Gaspachoa eri variaatioina jo monta päivää ...se on NIIN HYVÄÄ ! (Vaikka itse sanonkin ).







lauantai 25. elokuuta 2012

Sorsarisotto ja ranskalainen hedelmäpiiras


Ranskalainen hedelmäpiiras

Pohja:
3,5 dl vehnäjauhoja
2 kanamunaa
1,5 dl tomusokeria
100 g huoneenlämpöistä voita

Hedelmätäyte:
6-7 kpl kypsää persikkaa
2 vihreää omenaa
0,5 dl Calvadosta
0,5 dl fariinisokeria

Tarjoiluun:
ranskankermaa

Pohjan valmistus:
1. Ota 100g voita huoneenlämpöön ajoissa, 15 min - tunti aiemmin,  riippuu siitä onko helle vai ei.... On tärkeää, että se on riittävän pehmeää, kun aloitat. 
2. Tee jauhoista keko pöydälle. Tee keon keskelle kuoppa ja riko munat yksitellen lasiin (jos yksi muna on pilalla, ei mene koko taikina uusiksi) ja lisää ne kuoppaan. Voit laajentaa kuoppaa varovasti sisäreunoista ulospäin. 

3. Lisä munien keskelle voi ja tomusokeri. Aloita sekoittamana haarukalla varovasti keskellä olevia aineksia sekaisin sekoittamalla ja painelemalla. Yritä säilyttää jauhovalli ehjänä, kunnes löysä osa ei enää liiaksi karkaa. 

4. Tee taikinasta pallo ja laita tuorekelmuun käärittynä jääkaappiin tasautumaan muutamaksi tunniksi.
5. Pese ja lohko hedelmät, poista siemenkodat. Tällävälin voipi keitellä sorsaa, ks. ohje alla. Laitat uuni  lämpiämään 225 celsiukseen, kun otat viilenneen taikinan ja alat kaulitsemaan sitä ympyrän muotoiseksi leivinpaperin päällä. 
6. Siirrä taikinapohja pyöreään piirakkavuokaan ja aseta lohko pohjan päälle. Kaada päälle Calvadosta ja ripottele pinnalle fariinisokeri. Voit joko sulkea piirakan kokonaan, tai jos ympyrän on pienempi, taita reunat vain osun piiraan päälle. Sitten uuniin 20-30 minuutiksi.
7. Jäähdytä piiras huolella. Mahdollinen neste imeytyy pohjaan, joten piiras ei kestä pitkää säilytystä.

8. Nautitaan tuhdin ranskankerman kera.

 Tavista parempi risotto
  • 2 tavia tai yksi heinäsorsa
  •  300 g porkkanaa
  • kourallinen kuivattuja suppilovahveroita
  • 1 iso sipuli
  • 2 valkosipulin kynttä
  • 3 dl risottoriisiä 
  • 10 kpl kokonaisia pippureita 0 min
  • suolaa
  • öljyä kuullottamiseen 
  • 50 g parmesaania raastettuna
  • 7 dl vettä
1. Kypsennä linnut keittämällä niitä suolalla ja pippureilla maustetussa vedessä. Kun linnut ovat kypsiä nosta ne pois liemestä ja laita vetäytymään folioon. Huom tarvitset keitinlientä jatkossa. 
 

2. Siivilöi keitinliemi kuivattujen sienten liottamiseen.

3.Sienten liotessa pilko porkkanat ja sipulit pieniksi kuutioiksi. Kun sienet ovat lionneet, siivilöi sienet pois liemestä ja laita liemi lämpenemään pieneen kattilaan levylle. Kun liemi kiehuu, varaa risoton valmistusta varten isompi kattila liedelle.


4.  Kun liemi kiehuu, vähennä siitä lämpöä ja aloita kuullottamaan sipuleita ja porkkanoita öljyssä isommassa kattilassa. Lisää lopuksi riisi ja kuullota kunnes kuulet poksahtelua.

5. Nyt voit alkaa lisätä valmistamaasi llientä siten että riisit ja muuta ainekset juuri ja juuri peittyvät. Odota että riisi imee nesteen ja lisää lientä siten että sitä on sopiva määrä koko kypsymisen ajan.

6. Risoton kypsyessä paloittele lintu :: aloita tekemällä terävällä veitsellä viillot kummallekin puolelle rintalastaa. Irroita lihat sormin. Pilko Lihat alle sentin kuutioiksi, jotta saat poistettua kaikki haulit. Muista lisätä risottoon lientä sopivin väliajoin.
'
7. Lisää  risoton sekaan sienet, lihapalat kun risotossa on vielä viimeinen erä nestettä jäljellä. Kuumenna koko risotto kunnolla. Risoton kuuluu olla lusikalla syötävää, joten sen saa jättää löysäksi, kunhan riisi on riittävän kypsää. Lopuksi lisätään raastettu juusto. Lisää juustoa myös annoksen päälle.

8. Nauti Tarapacá Reserva Chardonnay -viinin kanssa.  Jälkiruuaksi sopii jäähtynyt ranskalainen hedelmäpiiras ranskankerman kera!





Ilmainen vinkki uuden keittiön suunnittelijalle!

Täällä ollaan, takaisin kotikeittiössä! Toki on oltu koko kesä, mutta ruuanlaittoa olen harjoittanut vaihtelevalla innostuksella. Mansikat maisteltu, makkarat syöty ja jätskiteollisuuden tukemisesta olen huolehtinut omalta osaltani. On seisahtanut elokuun hetki, jolloin odotan, mitä uutta syksy tuo tullessaan.

Sinkoilevia innostuksentäyteisiä ajatuksiani kasaillessani haluan jakaa teille yhden onnistumisen kokemukseni: olen nimittäin suunnitellut keittiömme muutama vuosi sitten aivan itse, ja olen siitä todella ylpeä!  Remontin alta piti purkaa kodinhoitohuone ja muutama muu "pieni" este kuten yksi seinä ja 3/4 huoneesta täyttävä leivinuuni. Uutta keittiötä toteuttaessamme olimme sitä erikoisessa asemassa, että vanha keittiömme säilyi käyttökelpoisena koko remontin ajan, joten minulla oli ruhtinaallisesti aikaa miettiä, minkälaisen keittiön haluan. Enisn pyysin keittiöfirmoilta suunnitelmia, mutta mikään suunnitelma ei ollut minusta se täydellinen... Voitte uskoa, että useampi kuukausi siinä vierähti, kun tein kenties jopa 100 erilaista suunnitelma netissä olevalla suunnittelutyökalulla.... niinpä niin, meillä hulluilla on monenlaisila tapoja purkaa luovuuttamme...   =)  Lopulta se täydellinen keittiösuunnitelma syntyi! Ja se toteutettiin!


Nyt usemman vuoden käyttökokemuksella voin kertoa, että keittiössä on kaikki niin täydellistä kuin kyseiseen tilaan mahtuu toteuttamaan. Olen kuullut ja itsekin kokenut, kuinka rasittavaa on kaivella kotitalouskone jostain nurkkakaapista esiin kaikkine vispaimineen ja kulhoineen, ja sulloa ne sinne takaisin käytön jälkeen. Ei ihme, että koneet pölyttyvät kaapin perukoilla. Yksi keittiösuunnittelutaitoni helmistä *hymyilee itseriittoisena* on ehdottomasti kotitalouskonen sijoittaminen oven taakse niemekkeeseen työtason välittömään läheisyyteen.


Kaapit on siis yhdellä seinällä sijoitettu suoraan tasojen päälle. Kaapin vieressä on pöytätaso ja kaapin sisällä pistokepaitkat, joten kone on todella helppo vetää esiin käytön ajaksi ja kytkeä pistoke seinään. Vasemmalle aukeava ovi toimii roiskesuojana (jos pöydällä sattuu olemaan tavaroita, kuten meillä yleensä). Jos roiskesuojaa ei tarvita, voi oven avata kokonaan, koneen vetää vielä enemmän ulos ja voila! Kummasakin tapauksessa sinulla on käyttövalmis keittiöväline kahdessa sekunnissa esillä! Edes pöytää ei tarvitse raivata koneen tieltä tyhjäksi =). Vielä kun tarvittavat lisäosat on sijoitettu yläpuolella olevaan kaappiin, ei kodinkoneen käyttö enää tämän helpommaksi  voi tulla! Voin suositella, etenkin jos harrastat ruuanlaittoa, ajattelet, että haluaisit sitä oppia tai edes ajattelet että saatat joskus haluta... kiireisessä arjessa kone säästää aikaa, tilaa ja vaivaa raasteiden, keittojen ja pirtelöiden teossa. Näin sadonkorjuun ollessa ajankohtainen, kasvikset kunniaan! Maltan tuskin odottaa, että pääsen kohta syömään Gazpachoa, jonka tänään tuolla koneella tein! Sen verran maistoin, että tiedän sen vievän kielen mennessään!