sunnuntai 23. syyskuuta 2012

Vaatimaton sadonkorjuu


Suurin ilonaiheeni puutarhassa tänävuonna oli karhunvattu, joka kasvatti varttaan koko viimekesän, ja teki tänävuonna runsaasti kukkia. Sato on kypsynyt kylmän kesän vuoksi hitaasti, mutta sain kuin sainkin muutaman maistiaisen. Kypsä marja irtoaa helposti kannastaan. Huomasin, että olen ollut liian kärsimätön ja poiminut niitä liian varhain, koska marjoihin ei jää "reikää" niinkuin vadelmaan, vaan kannan marjan sisällä oleva keskiosa on irronnut marjan mukana. Osa marjoista on vielä keräämättä, koska niitä kypsyy edelleen verkkaiseen tahtiin. Yksi ihana jälkkäri on karhunvadelmilla jo koristeltu, koska muuhun sato ei riittänyt. Karhunvatut säilyttävät muotonsa hyvin myös pakkasessa, joten loput varmaan menevät sinne - jos siis maltan olla syömättä niitä!


Tässä on ihka ensimmäinen ikinäksokaan tekemäni kasvimaa. Maltoin olla ahnehtimatta liikaa ja sain kuin sainkin jotain siellä kasvamaan. Vasemmassa laidassa ovat kehäkukat - kuulin että niillä pidetään hyönteiset loitolla. Ne kasvoivat hyvin!
 

Keskelle kylvin erivärisiä porkkanoita - yhtään en saanut kasvamaan. Oikeassa laidassa olevat lehtikaalit nousivat riemukseni ihan hyvin jo alkukesästä, mutta harmi vain, että lehtikaalit menivät suurelta osin parempiin suihin. Yksi vinkki on laittaa olutta teevadille, kerätä siitä kupsahtaneet etanat pois ja laittaa uusi vati tilalle. Ehkä ensi kesänä muistan kokeilla? Onko sinulla jokin vinkki tähän etanainvaasion torjumiseen? Olisin kiitollinen neuvoista.









sunnuntai 9. syyskuuta 2012

Gazpacho kesäkurpitsasta

Kun ostan kesäkurpitsan kaupasta vaikkapa jauhelihalla täytettäviksi, ostan pieniä, napakoita yksilöitä, koska ne ovat maukkaimpia. Itse kasvateut kesäkurpitsat ovat usein jättiläismäisiä ja siksi maultaan miedompia. Sellaisen ison kesäkurpitsan sain tänäkin vuonna lahjaksi, kiitos anopille ;). Tein siitä monta ruokaa. Osan raastoin kesäkurpitsaröstiin ja salaatteihin. Yksi herkullisimmista ja onnistuneimmista ruuista oli ehdottomasti Gazpacho.

Gazpacho kesäkurpitsasta

Tätä kylmää keittoruokaa varten pilkoin ison osan kurpitsaa monitoimikoneella. Tein suuren satsin, koska Gaspacho paranee vanhetesaan, ja sitä voi jatkojalostaa niin monella tavalla! Kun kone kerran on esillä, antauduin sen vietäväksi. Onnistuu tämä keitto varmaan sauvasekoittimellakin, mutta näin iso erä voi olla aika työläs ja kesäkurpitsa täytyy esimerkiksi raastaa ja paprika vaikkapa kutioida... Maku ei myöskään ole tällöin sama, mutta varmasti hyvä niinkin... Keitto kannattaa valmistaa päivää ennen tarjoilua, jotta maku tasautuu jääkaapissa. Varaa riittävän suuri (3l?),  kannellinen, astia, jossa voit säilyttää gazpachoa jääkaapissa ilman, että sen maut tarttuvat muihin tuotteisiin, tai päinvastoin.
  • 4 rkl balsamiviinietikka
  • 1 dl oliiviöljyä
  • 1 kg kypsiä tomaatteja
  • suolaa
  • mustapippuria
  • 0,5 dl sokeria
  • 2 punaista paprikaa
  • 500 g kesäkurpitsaa
  • 2-3 valkosipulinkynttä
  • 1/2 palko punaista chiliä.
  
Pese vihannekset, poista kannat  paprikasta ja kesäkurpitsasta sekä tomaateista (edellisessä blogikirjoituksessa on kolmen vaiheen ohje tomaatin pilkkomisen yksinkertaistamiseksi ).  Tomaatit voi soseutta monitoimikoneella sellaisenaan useammassa erässä. Varo ettet pyöritä liian kauan, sillä jos tomaatin siemenet menevät rikki, tulee keitosta kitkerää. Lisää tomaattien sekaan oliiviöljy, balsamiviinietikka, suola, mustapippuri ja sokeri.  Hurauta vielä sekaisin ja kaada sitten säilytysastiaan. Halkaise kesäkurpitsa (tai osa siitä) kahtia pituussuunnassa, jotta saat poistettua suuret siemenet esim. melonikauhalla tai ruokalusikalla. Pilko kesäkurpitsa lohkoiksi, jotka mahtuvat koneeseen. Puolita paprika, poista siitä kanta ja siemenet ja tee paprikastakin isoja paloja. Kuori valkosipulinkynnet, poista chilistä kanta ja malto siemenineen. Jos haluat tulisempaa, laita koko palko maltoineen,  poista vain siemenet, (tulisuus ei ole siemenissä, vaan malto-osassa).  

Laita nämäkin pilkotut ainekset tehosekoittimeen ja aja sileäksi tahnaksi. Jos ei tule tasaista, lisää vähän tomaattimurskaa  ja pyöritä hetki suurella teholla. Paseeraa keitto halutessasi siivilän läpi kauhalla painellen (minä en tehnyt niin, koska jätin koko sopan rouheammaksi). Anna tekeytyä jääkaapissa seuraavaan päivään.

Keiton voi ottaa evääksi esimerkiksi termospullossa! Ensimäisen kylmän keittoannokseni söin savupekonileipien kanssa...vei kielen mennessään! Savupekonimakkaran maku toimii hyvin tämän tulisen keiton kaverina.
Toinen erä keittoa meni kanan rintafileen, ananaksen ja riisin kera, gazpacho toimi lämpimänä ja tulisena kastikkeena! Kolmantena päivänä tein gazpachosta lämpimän kastikkeen tuorepastalle lisäämällä sekaan kermaa ja tuoretta kirveliä. Paras tekemäni pastaruoka ikinä. ;)

Gazpacho on siis todellakin vaivan arvoinen! Viinisuositus: Tarapaca Reserva chardonnay sorsaviini toimi yllättäen siis myös tämän ruuan kanssa! Masituis varmana sullekin!